Opiskeluaikoina tutustuin tuohon englanninkieliseen termiin pre-evangelism, joka tarkoittaa siis sitä vaihetta, joka johdattaa siihen vaiheeseen, että ihminen on valmis evankeliumin sanomalle. Eli tälläistä esityötä tehdään varsinkin lähetyskentillä, joissa on vallalla uskomuksia ja eri uskontoja, ja ihmiset ovat kaukana siitä pisteestä, että he edes pystyisivät ottamaan vastaan ilosanomaa.
Vuosien varrella olen miettinyt tätä juttua. Onko tämä missioteologien keksimä juttu, vai täytyykö sitä harkita omassa työssä.
Työkausi Laosissa kieltämättä menee sen piikkiin. Voidaan sanoa vaikka maan muokkausta, toinen sitten kastelee ja toinen korjaa sadon.
Viime sunnuntaina seurakunnassamme todisti nainen, joka on aika säännöölisesti käynyt jo puoli vuotta seurakunnassa. Hän aloitti näin: "En ole vielä uskossa, mutta olen koetellut Jumalaa eri asioissa jo pitemmän aikaa. Haluan tietää onko hän todella olemassa. Olen rukoillut häneltä asioita." Sitten hän kertoi ruokousvastauksen jonka oli äskettäin saanut.
Meillä on täällä ollut mielenkiintoinen seurakunnan syntyminen. Tsunami-projektin myötä monet ovat tulleet uskoon. Projektin periaatteiden mukaan apua täytyy antaa kaikille katsomatta mm. uskontoon, eikä ketyään saa pakottaa uskoon sen takia että on saanut apua. Positiivisena ilmiönä minulle siitä on ollut, että seurakunnan tilaisuuksissa käy paljon väkeä tutustumassa, eikä heitä olla heti käännyttämässä. Heidät hyväksytään mukaan joukkoon, syodään yhdessä, tehdään kylätyötä yhdessä, ja annetaan heille aikaa todella tutustua siihen mitä meillä on hengellisesti tarjottavana. Ehkä tämä on sitä pre-evankelioimista. Täällä ei liioin ollut kritittyjä aikaisemmin. Nyt vasta ihmiset pääsevät seuraamaan mitä Jumalan seurakunta on ja tarkoittaa. Nyt vasta voidaan puntaroida halutaanko päästä osallisiksi siitä mitä Jumalan lapsilla on.
Mietin tätä taas siksi, koska uusia haasteita odotellessa haluan myös valmistautua varaamalla erilaisia työkaluja reppuuni. Syyskuun aikana menemme Jayn kanssa täällä Phuketissa Englannin kurssille, josta saamme Englannin kielen opettajan pätevyyden. On paljon alueita, johon evankeliumi ei ole vielä levinnyt. Siellä asuu paljon ihmisiä, joita Jumala rakastaa. Monille alueille Thaimaassakaan ei mennä lähetyssaarnaajan tittelillä. Tarvitaan tätä pre-juttua, jonkun on sitäkin tehtävä. ja siihen on omat työkalunsa.
Tuesday, September 01, 2009
Subscribe to:
Post Comments (Atom)

1 comments:
Mielenkiintoinen juttu! Varmasti suuri osa varsinkin aikuisista tarvitsee tuollaista pre-evankelioimista muuallakin päin maailmaa. Toisaalta sitähän meidän koko elämän pitäisi olla. Mutta olis mahtavaa jos ihmiset täällä suomessakin uskaltaisi enemmän käydä seurakunnassa "vaan" katsomassa millaista siellä on, olen varma että monet ennakkoluulot poistuisivat. Olisi vähemmän esteitä uskon löytämiselle.
Post a Comment